Selityksi{:

	Morihei Ueshiba ( 1883 - 1969 ) ( kutsutaan my|s O-Senseiksi )
Aikidon perustaja, Shintoolaisuuden omotokyo lahkolainen, koki valaistumis-
kokemuksen 1920-luvulla
	Kisshomaru Ueshiba, edellisen poika, ( doshu-sensei ), aikidon nykyinen
p{{opettaja, doshu=tien vartija
	Moriteru Ueshiba, edellisen poika, ( waka-sensei, wakai = nuori )
	Koichi Tohei, opiskeli aiemmin aikidoa o-sensein opastuksella, nykyi-
sin irti aikidon valtavirrasta, opettaa ns. ki-aikidoa, henkist{ l{hestymista-
paa lajiin
	Toshikazu Ichimura, vuosina 1969 - 1987 aikidon p{{opettaja pohjois-
maissa, my|s iaido- ja kototamaopettaja
	Yoshida Kenko, ( 1283 - 1350 ), japanilainen munkki
...............................................................................

	Hulluutta on uhrata elinvuotensa maineen ja rikkauden tavoitteluun,
el{{ huolten puristuksessa vailla hetkenk{{n rauhaa.
	Vajavan turvan saa rikas suuresta omaisuudestaan: turmion h{n vain
sill{ hankkii, kutsuu luokseen harmeja.  Vaikka ihmiselt{ j{isi kultaa niin
korkea keko, ett{ sill{ voisi p|nkit{ pohjant{hden paikalleen, ei siit{ j{l-
keenj{{neille koidu kuin haittaa.  Joutavanp{iv{ist{ on se hyv{, josta typer{
iloitsee: silkkaa hulluutta ovat viisaan silmiss{ suuret vaunut, vantterat
hevoset, kulta- ja jalokivikoristeet.  Parasta lie heitt{{ kulta vuorille,
viskata jalokivet syv{{n lampeen.  Houkista suurimpia ovat ne, jotka alati
haaveilevat vain rikkauksista.
	Jokainen toivoo, ettei h{nen nimens{ hautautuisi ruumiin my|t{, vaan
j{isi el{m{{n i{ti j{lkipolvien pariin.  Mutta merkitseek| korkea virka ja
s{{ty sit{, ett{ on toisia parempi?  Joka sattuu syntym{{n oikealla hetkell{
oikeaan sukuun, kohoaa korkeaan asemaan ja p{{tyy loiston ja ylellisyyden
keskelle, vaikka olisi miten tyhm{ ja saamaton tahansa.  Suurimmat viisaat
ja pyhimykset ovat usein omasta tahdostaan asemaltaan alhaisia; he el{v{t
el{m{ns{ tyytyv{isin{ ajattelematta hetkenk{{n vertaa olevansa muita parempia.
Rahanhimon j{lkeen typerint{ on kiihke{ pyrkiminen korkeaan virkaan ja arvoon.
	Kaikki me toivomme, ett{ j{lkeemme j{isi verrattoman viisaan maine,
mutta tarkemmin ajatellen: vaikka puhummekin maineen vaalimisesta, iloitsemme
itse asiassa siit{, ett{ meist{ ylip{{ns{ puhutaan - yhdet ylist{v{t, toiset
moittivat: kumpaisetkaan eiv{t kauaa t{ss{ maailmassa viivy.  Pian ovat poissa
my|s ne, jotka puheita kuuntelivat.  Kenen edess{ siis h{vet{, kenen toivoa
tuntevan meid{t?  Maineessa on panettelun alku.  Mit{ tekee vainaja maineella?
Ei kerrassaan mit{{n.  Maineen havittelu on kolmanneksi pahinta lajia typeryyt-
t{.
	Jos joku kuitenkin tekee kaikkensa lis{t{kseen tietoaan, jos joku haa-
veilee vain viisaudesta, h{nelle tahtoisin sanoa: "Kun {ly ja tiedot nousivat
esille, saapui Suuri Teeskentely."  Lahjakkuus kasvaa k{rsimysten my|t{: kuu-
lemalla opittu, matkimalla taidettu ei ole todellista viisautta.  Mit{ sitten
on viisaus?  Mahdollinen ja mahdoton ovat yksi ja sama.  Mit{ tarkoittaa hy-
vyys?  Todella valaistunut ei v{lit{ tiedosta, ei hyveest{, ei saavutuksista,
ei maineesta.  Kuka h{net tuntee?  Kuka kertoo h{nest{ maailmalle?  Pois se,
ett{ h{n k{tkisi hyveit{{n ja vaalisi typeryytt{: h{n vain ei alun alkaenkaan
ole asustanut viisauden ja tyhmyyden, voiton ja tappion valtakunnassa.
	Sellaista on, kun mieli asustaa harhassa, kun kaikki havittelevat mai-
netta ja menestyst{.

	Yoshida Kenko
...............................................................................
	Kaikki riippuu hyv{st{ alusta.  On olemassa vanha sanonta, ett{ huo-
nosta alusta ei seuraa mit{{n hyv{{.  Riippumatta siit{, mit{ alkaa tutkia tai
mihin yritt{{ pyrki{, pit{{ ensimm{iseksi selvitt{{ itselleen selv{ p{{m{{r{
ja vasta t{m{n j{lkeen edet{ vakaasti oikeaa tiet{ p{{m{{r{{n.
	Jotkut lienev{t kuulleet, ett{ aikido on terveellist{, toiset taas,
ett{ sen tekniikat ja liikkeet ovat sellaisia, ett{ jopa vanhukset ja lapset
voivat suorittaa ne.  Muutamat ajattelevat aikidoa itsepuolustusmenetelm{n{ tai
naiset saattavat pit{{ sit{ keinona hoitaa ulkomuotoaan.  Kun itse viel{ toimin
opettajana tuli kerran nuori mies luokseni ja kertoi haluavansa ruveta opiske-
lemaan aikidoa.  Kun kysyin h{nelt{ miksi, h{n vastasi, ett{ h{nen mielest{{n
se est{isi h{nt{ vaivannutta olkap{iden kankeutta.  Siit{ ei ole ep{ilyst{k{{n,
ett{ n{in ei olisikaan asian laita, mutta koska pidin nuorukaista h{vytt|m{n{
esitt{ess{{n t{llaista harjoittelun tavoitteeksi, k{skin h{nt{ menem{{n hiero-
jalle hoidettavaksi ja l{hetin h{net pois.  J{lkeenp{in olen katunut {kkipikai-
suuttani.  Nykyisi olen sit{ mielt{, ett{ meid{n ei koskaan pid{ tuomita toi-
minnan vaikuttimia, mit{ ne sitten ovatkin.  Lopultahan asia on niin, ettei
t{m{ nuori mies tiennyt mit{{n aikidosta.  Havaitsen nyt, ett{ aikidon opetta-
jan teht{v{ on selitt{{ oikea tavoite, opettaa oikea tie ja kulkea oppilaansa
kanssa yhdess{ harjoituksessa ja kehityksess{.
	L{nsimaiset ihmiset k{ytt{v{t j{rke{{n yritt{ess{{n ymm{rt{{ ongel-
miensa ydint{ ennen kuin ryhtyv{t toimintaan.  It{maiset ihmiset k{yv{t mie-
lummin suoraan ongelman kimppuun vaivautumatta teoreettisiin saivarteluihin ja
oppivat tekem{ll{.  Zen sanoo: "Olet oppiva tekem{ll{."  Joga johtaa valaistuk-
seen ruumiin harjoituksen kautta ilman selityksi{.
	Molemmilla tavoilla on varjopuolensa.  L{nsimainen ihminen joutuu vaa-
raan joutua ongelmien eteen, joita ei voi ratkaista tai ymm{rt{{ puhtaalla j{r-
jell{.  It{maisilla keinoilla voi erehty{ tavoitteesta johon on pyrkim{ss{, 
otetaan esimerkki:  Olet kuullut paikasta, joka on eritt{in kaunis, ja niinp{
haluaisit itse my|s k{yd{ siell{.  Kysyt tiet{ sinne ja ymm{rr{t hyvin annetut
ohjeet, mutta et kuitenkaan voi nauttia paikan kauneudesta ennen kuin olet
siell{.  Ainoa mit{ n{in j{rjell{ saavutat, on tieto tiest{ paikkaan.  Toisaal-
ta miten kauas voi p{{st{ asenteella: "Mit{p{ noista j{rjestelyist{, jos l{h-
den t{st{ k{velem{{n, saavun perille ennemmin tai my|hemmin."  On tietysti mah-
dollista onnistua t{ll{kin tavalla, mutta erehtymisen mahdollisuus on hyvin
suuri.  Saatat jopa ajatella v{{r{{ paikkaa.  Kysy siis ensin tiet{ ja selvit{
itsellesi minne olet matkalla.  Ja l{hde matkaan!
	Opettele aikidon liikeit{.  Harjoittele niit{ uudelleen ja uudelleen.
[l{ tyydy siihen ett{ saat liikkeet onnistumaan muutaman kerran.  Sinun on upo-
tettava kaikki mink{ opit syv{lle alitajuntaasi.  Vasta t{ll|in ruumiisi ja
henkesi ovat niin hyvin harjoitetut, ett{ kykenet ilman ajattelemista suoriu-
tumaan tarvittavista toimenpiteist{ noudattaen aikidon periaatteita.

	Koichi Tohei: This is aikido. Japan Publications, Inc. Tokyo 1968
...............................................................................
	Budo ei ole jotain sellaista, jossa voi olla t{ysin oppinut jo 20:n tai
30:n i{ss{.  My|s buddhismissa on olemassa santori ja nirvana, jotka on vaikea
saavuttaa.  N{iden saavuttamiseen ylenneit{ on hyvin v{h{n.  Se tie, mit{ he 
kulkevat, on viel{ vaikeampi kuin budon tie, tie jota me kuljemme harjoituksen
avulla.  Syy siihen, ettei santoria saavuteta, on ihmisen itsen, egon hallitse-
minen.  Minun ymm{rrykseni mukaan buddhismissa on parasta se, ett{ ihminen,
joka on santorin kokenut, viel{ j{lkeenp{inkin voi s{ilytt{{ t{m{n mielentilan
ja toteuttaa sit{ jokap{iv{isess{ el{m{ss{{n.
	Eri uskonopeilla on yhteisen{ tekij{n{ sen seikan painottaminen, ett{
ihmisen tulee luopua omasta itsest{{n ja sen sijaan palvella kanssaihmisi{{n ja
yhteiskuntaa.  Budo pyrkii samaan.  Mutta koska oma itsemme on kiintynyt mei-
hin, t{m{n ohjeen mukaan on hyvin vaikea el{{.  Johtuen juuri t{m{n itsen ole-
massaolosta on rauha hyvin vaikea saavuttaa.  Rauha on t{m{n ohjeen ymm{r-
t{mist{.
	Totuutta ei voi v{litt{{ tyydytt{v{sti sanon tai opettamalla, vaan vaa-
ditaan my|s hiljaisuutta ja hymy{.  Uskon, ett{ kaikki ymm{rt{v{t mihin pyrin,
jos sanon, ett{ tietyt tunnelmat ja totuudet voidaan ilmaista ainoastaan hil-
jaisuuden tai hymyn avulla esim. kahden rakastavaisen, aviopuolisoiden, vanhem-
pien ja lasten, opettajan ja oppilaiden v{lill{.  Sellaisia tunteita ei voi il-
maista sanoin.  Tai tarvitaan vain yksi sana ett{ koko asiayhteys tulee selv{k-
si.  El{m{ on t{llaista.  T{llainen on totuus.  On olemassa monia budon harras-
tajia, jotka taitavat 10 - 100 vaikeaa tekniikkaa, mutta eiv{t viel{ ole saa-
vuttaneet murto-osaakaan totuudesta.  Mutta jos on p{{sty ensimm{iselle asteel-
le, voi sellaisen suorittaminen tulla mahdolliseksi, mik{ ylitt{{ j{rkemme.
	Budoon kuuluu kiai.  Ne, jotka ovat harjoitelleet budoa hieman kauem-
min, tuntevat sen yleisen periaatteen mihin kiai perustuu.  Kiai on er{{nlainen
hengitys ( tunne-energia-vibraatio ) joka kumpuaa ulos kehostamme kun siin{
vallitsee t{ydellinen henkinen keskittyminen.  Se kiai mist{ meill{ on eniten
kokemusta, on se mik{ syntyy vatsasta tulevana huutona heitt{ess{mme vastusta-
jaa, tehdess{mme iskuliikett{ miekalla, ly|dess{mme tai potkaistessamme.
	On olemassa erilaisia kiai huutoja.  Tavallisimmat ovat "ei", "ya",
"to" jne.  Japanilainen budo syntyi shintosta ja sen jumalak{site on sama kuin
shintossa.  Sill{ ei alun perin ollut mit{{n tekemist{ buddhismin kanssa.
Shinton logosk{sitteit{ ( kototama ) tutkimalla l|ytyv{t eri kiai-{{nteet ja
budon arvoitus ratkeaa.
	Ottakaamme ensiksi "ei". "E" merkitsee oksia, "i" el{m{{.  Merkityk-
seksi tulee siis el{m{n antaminen oksille.  My|s "ya" merkitsee antamista,
tuottamista, el{m{n tuottamista.  "To" t{ht{{ my|s antamiseen, mutta t{ss{ on
olemassa kaksi merkityst{.  Toinen on kyvyn antamista k{sitt{{ lopullisia rat-
kaisuja.  Toinen merkitsee pahojen henkien karkoittamista.  Monet ruotsalaiset
budon harrastajat k{ytt{v{t mielell{{n "ui"-huutoa ja t{m{ on my|s hyv{ kiai-
huuto.  "U" on ensimm{inen shinton logosin {{nne ja tarkoittaa {{nnett{, jonka
ihminen ensiksi sanoi.  "U"sta saavat kaikki muut sanat alkunsa.  "U" on my|s
olemista tietoinen itsest{{n.  Minun mielest{ni kuitenkin "Ei" tuntuu parem-
malta.
	Morihei Ueshiba tutki pitemm{n aikaa logosia ja juuri n{ist{ tutkimuk-
sista sai aikido muotonsa.  Kuitenkin on olemassa suuri m{{r{ aikidon opetta-
jia, jotka eiv{t tied{ mit{{n shinton logoista.  Mutta niiden joukossa,  jotka
jo kauemmin ovat olleet Euroopassa, on useita, jotka ovat alkaneet shinton
logok{sitteiden tutkimisen ja aikidon arvoitus on ratkeamassa.
	Kiai ei ole ainoastaan tavallinen {{ni kurkusta.  Kuten totuus, on kor-
kein ideaali kiai ilman {{nt{.  Joka on k{sitt{nyt kiain takana olevan tunteen
saavuttaa n{in kehonsa hallinnan.  Voidaan sanoa kiain tuovan ihmiselle el{m{n.
Budossa on mahdollisuus sek{ hallita kyky antaa el{m{{, ett{ tappaa, mutta el{-
m{n antaminen on budon todellinen tie.  T{h{n on olemassa sana "katujinken",
antaa el{m{ ihmiselle miekalla.  Budon el{m{nkatsomus ja toimintas{{nn|t ovat
siis henkisesti ylev{ tie.
	Menneitten aikojen samurait pitiv{t huolta siit{, etteiv{t aiheuttaneet
muille ihmisille vaivaa ja siit{, ett{ "leikkasivat" pois sisimm{st{{n kaikki
huonot impulssit.  He vannoivat valan miekalla oikeiden sanojen ja tekojen seu-
raamisesta.

	Toshikazu Ichimura: Ajatuksia budosta, Ippon 8, 1971
...............................................................................

Aikidosta

	My|s aikido on modernia budoa.  Tekniikat on rakennettu jujutsu ja
miekkataito esikuvinaan, mutta harjoituksissa ei k{ytet{ aseita.  T{m{ tie (do)
on muodostunut liikkeist{ jotka seuraavat keskipakoisvoiman universaalia peri-
aatetta.  Pienin vastus on sovellettu j{rjestelm{ksi, jossa liikkeet suorite-
taan spontaanisti ja intuitiivisesti niin ett{ tullaan t{ydellisen harmonian
tilaan.
	Vastakohtana muille budo-lajeille, aikidossa ei kilpailla.  Taistelu
kilpailutilanteessa, ajatus voitosta tai tappiosta, h{iritsisi liikkeiden
sopusointua.
	Kun katselee aikidoharjoituksia saa vaikutelman taistelusta kahden hen-
kil|n v{lill{.  Toinen n{k|j{{n hy|kk{{ ja toinen puolustautuu.
	Tosiasiassa on kuitenkin kysymys kahdesta henkil|st{, jotka harjoitte-
levat m{{r{tty{ liikett{ m{{r{tyss{ j{rjestyksess{.  T{m{n kautta he oppivat
"sopusointuisen yhteisty|n kesken{{n."  Tarkoituksena ei siis ole hy|kk{ys-puo-
lustus, vaan saavuttaa liikkeiden harmonia, sopusointuisuus.
	Toinen suorittaa tekniikan ensin oikealla k{dell{, sitten vasemmalla
k{dell{ ja t{m{n j{lkeen osat vaihtuvat.  Kysymyksess{ on itsens{ harjoittami-
nen harjoitustoverin avustuksella.  T{m{ arvostelee samalla ep{onnistunutta
tekniikkaa ( jonka voi havaita harjoituskumppanina ), joka h{iritsee harmoniaa.
	Tekniikka ja partneri ovat v{lineit{ joita k{ytt{en aikidon harrastaja
pyrkii kohti zeni{.

Zen-do, tiet zeniin

	Zen- buddhismissa on erityinen opetusmenetelm{, jossa opetuksen {lylli-
nen osa vied{{n arkip{iv{n el{m{{n jokap{iv{isten harjoitusten muodossa.
	K{yt{nn|n harjoitukset on systematisoitu ja kehitetty erillisiksi nk.
teiksi ( japaniksi DO, joka kirjoitetaan erityisell{ merkill{ ) ja kukin ZEN-DO
johtaa maaliin, valaistuun tilaan eli SATORIin.
	Zen ei vaadi mit{{n erityist{ kyky{ niin {lyllisell{ kuin ei k{yt{nn|l-
lisell{k{{n alalla.  Ainoa jota tarvitaan on halu vaeltaa tiell{.
	Melkein jokaista k{sity|taitoa Japanissa voidaan pit{{ yhten{ zen-
do'na.  K{ytt{m{ll{ luomisprosessia erityisen{ menetelm{n{ tietoisuuden saatta-
miseksi harmoniaan zen-ihanteen {{rimm{isyyden todellisuuden kanssa, vapautumi-
seksi kaikista rajoituksista, tehd{{n zen n{kyv{ksi luomalla esine.
	Se, joka oli aluksi vain tavallista kotity|t{, esim. kukkien asettele-
minen ( ikebana ), pihan haravoiminen, teen tarjoileminen ( sa-do ), on nyky{{n
erityinen zen-do, niinkuin puutarhan suunnittelu tai kaupank{ynti erityisell{
tavalla.
	Kiinalainen tapa kirjoittaa siveltimell{ ja tussilla ( sho-do ) muodos-
tui my|s ep{r|im{tt|m{n spontaniteetin ilmaisuksi kun yksil|n zen-luonne tuli
n{kyv{ksi yhdell{ ainoalla siveltimen vedolla.  Kirjoittaminen ja piirt{minen
ovat sukua toisilleen ja zen-maalari pyrkii tekniikassaan varmuuteen joka olisi
suoraan verrattavissa miekkataidon tai jousiammunnan ( kyu-do ) mestarin henki-
seen ja ruumiilliseen valmiuteen.
	Zen-taito on yhdistelm{ sattuman luonnollisia rakenneosia ja ihmisen
luonnollinen niiden v{linen kontrolli, joita k{ytet{{n tekem{{n sattuman tuote
silm{lle n{kyv{ksi.  Zen on siis k{yt{nn|llinen filosofia, jonka periaatteita
EI VOI OPPIA JA YMM[RT[[, NE T[YTYY EL[[ K[YT[NN\N KAUTTA.
	Suuri osa zen-teist{ on k{yt{nn|n harjoituksia joilla on tekemist{
taistelun ja kilpailun kanssa.
	Sotilas harjoitteli zeni{ erityisell{ tavallaan niiss{ p{ivitt{isiss{
harjoituksissaan, joihin oli tottunut.

BUDO - taistelijan zen-tiet

	Taistelijan zen harjoitettiin taistelun teill{ eli japaniksi budo.
Ilmaisussa budo yhdistuv{t suuri m{{r{ erityisi{ harjoituksia, jotka kukin
omalla tavallaan ovat tie, do, zeniin.  Kaksi ensimm{ist{ ja samalla kaikkein
perinteisint{ ovat miekkataito, kendo, miekan tie ja kyudo, jousen tie.  N{iden
lis{ksi on olemassa judo, pehmeyden tie, aikido, maailmankaikkeuden voiman tie,
ja muutamia v{hemm{n tunnettuja taistelutaitoja.
	Kaikkia zen-teit{ t{ytyy harjoitella, niit{ ei voi oppia kirjoista.
Niiss{ on kysymys k{yt{nn|n valmiuksista, jotka antavat yksil|llisi{ kokemuksia
ja el{myksi{.
	Zen-tiet eiv{t ole helppoja tai nopeita teit{, eik{ ole olemassa oiko-
tiet{ maaliin.  Kaikki k{yt{nn|n harjoitukset ovat tiukasti muotoon sidottuja
ja tiukasti kurinalaisia.  Jokaisella tiell{ kulkija kohtaa kolme samaa virs-
tanpylv{st{:
	1. T{ydellinen tekninen valmius
	2. Henkinen kehitys, jonka tekninen kehitys antaa
	3. Henkinen vapautuminen rajoituksista
	Kaikissa zen-do harjoituksissa on siis kaksi perusosaa, henkinen ( ri )
ja fyysinen ( ji ).  Harjoituksen tarkoitus ei ole antaa harjoittelijalle t{y-
dellist{ tekniikkaa, t{m{ on vain v{litavoite.  Lopullisena tavoitteena on hen-
kinen vapautuminen.
	Kun harjoittaa jotakin zen-do'ta, on pidett{v{ selv{n{ mieless{ se, et-
tei harjoituksen tavoitteena ole suinkaan vainmahdollisimman hyv{ tekniikka.
Jos t{m{ on tavoitteena ei koskaan p{{se ensimm{ist{ virstanpylv{st{ pitemm{l-
le.
	Taistelutaitoja ei harjoitella siksi, ett{ saavutettaisiin mahdollisim-
man hyv{ tekninen valmius, vaan jotta voitaisiin saavuttaa zenin p{{maali.
	Se, joka vaeltaa zen-tiet{, tulee ennemmin tai my|hemmin kohtaamaan on-
gelmia, nk. koan, jotka t{ytyy ratkaista ennen kuin voi kulkea edelleen.  On-
gelmaa ei voi selv{sti m{{ritell{ ja usein harjoittelija ei itse ole tietoinen
sen olemassaolosta.  Silti h{nen pit{{ ratkaista se yksin{{n, sill{ kukaan ul-
kopuolinen ei pysty h{nt{ siin{ auttamaan.  Ei ole olemassa mit{{n patenttirat-
kaisuja tilanteisiin ja ainoa, mit{ voi tehd{ on harjoitella lujasti ja olla
ajattelematta mit{ tekee tai miksi sit{ tekee.
	Ei ole mit{{n hy|ty{ ajatella zeni{ harjoitellessaan, sill{ tietoiset
ajatukset siin{ yhteydess{ ovat jyrk{ss{ ristiriidassa zenin perusperiaatteiden
kanssa.

	Robert von Sandor: Budo, den japanske krigarens v{g till zen.
			Bohusl{ningens AB, Uddevalla 1970
...............................................................................
	Kristus opettaa, ett{ Jumala on rakkaus, ja Buddha korostaa armeliai-
suutta ja s{{liv{isyytt{.  Luonnon olemus on rakkaus ja se opettaa rakkautta ja
suojelun kaikkia olentoja kohtaan.  En tarkoita rakkautta vain ihmisi{ kohtaan
vaan rakkautta, joka  kohdistuu kaikkeen; pienimp{{n ruohonkorteen ja mets{n
kaukaisimpaan puuhun.  Pieninkin kukkanen kukkii omalla ajallaan ja mets{n kau-
kaisin puu nauttii sateen virvoittavasta siunauksesta juuri niinkuin sin{ ja
min{.  Luonnon rakkaus kohdistuu yht{l{isesti kaikkiin.  Meid{n tiemme syntyy
kunnioituksen tunteesta luontoa kohtaan.  Se on sama tunne, joka aukaisee sil-
m{mme ymp{r|iv{lle maailmalle.  T{m{ on peruspiste, jolla aikidon olemus lep{{.
	Jotkut teist{ v{itt{v{t varmasti vastaan. Eih{n t{m{ suruja ja murhetta
t{ynn{ oleva maailma voi olla yleismaailmallisen rakkauden ilmentym{.  Totta se
on, ett{ maailmassa on suruakin, mutta kaikki riippuu siit{, miten itse vas-
taanotat sen.  Kun aurinko antaa meille valoaan, se samalla luo my|s varjot.
Kun t{ss{ maailmassa on iloa, on siin{ my|s samalla surua.  Vain ne, jotka
voittavat huolet, l|yt{v{t syyt{ toivoon ja taistelevat k{rsimyst{ vastaan,
voivat auttaa yhteiskunnan kehitt{misess{.  Ei ole liioiteltua kutsua surua 
sellaisenaan merkiksi luonnon suuresta rakkaudesta.
	Vaikka luonto on rakkaus, ei kukaan voi menesty{ jos rikkoo luonnon-
lakeja vastaan.  H{n saattaa onnistua hetkellisesti v{{ryydell{{n mutta tilin-
teon p{iv{ tulee ennemmin tai my|hemmin.  Meid{ tulee jatkuvasti pyrki{ itsem-
me t{ydellisyyteen oppimalla luonnon totuuksia, vastaanottamalla avoimesti sen
siunaukset, puhtaasti ja vakavasti harjoittamalla ruumista ja pyrkim{ll{ omassa
mieless{mme luonnon kaikkea rakastavaan tunteeseen.
	Muista lajeista poiketen aikidossa ei ole mit{{n merkityst{ voittaako
vai h{vi{{k|.  Tavoitteenamme on harjoittaa itse{mme niin, ett{ harjoituksen
kautta me voimme noudattaa luonnon lakeja ja noudattamalla niit{ voimme saavut-
taa t{ydellisyyden.  Morihei Ueshiballa oli tapana sanoa, ett{ todellinen voit-
to on voitto omasta itsest{.
	H{n sanoi my|s, ett{ budo on rakkautta.  Aloittelija joka kuulee t{m{n
ihmettelee varmaankin: "Millaisesta rakkaudesta h{n puhuu?  H{nh{ heittelee ih-
misi{ lakkaamatta maahan ja aiheuttaa heille kipua."  Me emme voi tietenk{{n
olettaa harjoittelemattoman ihmisen, joka ajattelee voittoa ja tappiota, ymm{r-
t{v{n mit{ t{m{ rakkaus tarkoittaa.  Ilmeisin asenne tiet{m{tt|m{lle on, ett{
jos rakastat vastustajaasi annat h{nelle periksi, h{vi{t.  Voitosta ja h{vi|s-
t{ tulee t{rke{mpi kysymys kuin velvollisuudesta ja rakkaudesta.  Kun voitat
rakkaus h{vi{{.
	N{in ei asia ole aikidossa.  Ajattelemme v{hemm{n heitt{mist{ tai hei-
tett{v{n{ olemista kuin sit{, ett{ k{yt{mme vastustajaa hiomakiven{, jota vas-
ten hiomme itse{mme.  Vastaavalla tavalla palvelemme vastustajaamme.  Aikidon
lakina on molemminpuolinen antaminen kehittelemisess{ ja viimeistelt{ess{.  Jos
tarkasti seuraat ohjeita ja aikidon s{{nt|j{, pystyt heitt{m{{n vastustajasi.
Jos et, se ei onnistu.  Jos et pysty heitt{m{{n vastustajaasi, pys{hdy hetkek-
si.  Mieti, miss{ kohden tei vastoin aikidon periaatteita.  Kun ymm{rr{t sen,
onnistut.  Kun vastustajasi ei pysty heitt{m{{n sinua ja ymm{rr{t miksi, osoi-
ta h{nelle virheens{.  T{ll{ tavoin molemmat etenette ty|skennellen oikein yh-
dess{.  T{t{ Ueshiba tarkoittaa puhuessaan rakkaudesta budossa.
	Ihmiset, jotka tulevat katsomaan harjoituksiamme, ovat usein h{mm{sty-
neit{ siit{ harmoniasta, joka vallitsee kovankin harjoituksen aikana.  T{m{ on
selv{ osoitus siit{, ett{ budo on rakkautta.  Taistelijan tie on se tie, jota
meid{n tulee seurata, mutta sen on oltava enemm{n: taistelijan tien tulee sa-
malla olla sopusoinnussa ihmisrakkauden kanssa.

	Koichi Tohei: This is aikido. Japan Publications Inc. Tokyo 1968
...............................................................................

Te-gatana - "K{si-miekka"

	Japanilaisen miekkailun ja aikidon v{lill{ on v{h{inen ero.  T{m{n
vuoksi aikidossa k{ytet{{n k{tt{ aivan kuin se olisi miekka.  Hyvin usein ai-
kidon liikkeiss{ k{ytet{{n te-gatanaa.  Miss{{n muussa te-gatanaa ei k{ytet{
niin usein.
	Laajasti ottaen te-gatanaan kuuluu koko kyyn{rp{{st{ sormenp{ihin ulot-
tuva k{sivarren osa, mutta tavallisimmin se tarkoittaa ranteesta pikkusormen-
p{ihin ulottuvaa osaa.  T{t{ osaa ohjataan kokyo-ryoku-voimalla, jota virtaa
kehon keskipisteest{.  Kun t{m{ on sopusoinnussa vartalon liikkeiden kanssa,
tapahtuu kokyo-ryokun ("hengitys-voima") ulottuvuuden laajeneminen.
	Kaikki aikidon perustekniikat, kuten ude-osae ja kotemawashi, sis{lt{-
v{t te-gatanan toiminnan. Te-gatanan k{ytt|{ sovelletaan sek{ hy|kk{ykseen ett{
puolustukseen, jossa ty|nnet{{n vastustajan kyyn{rvartta, ly|d{{n yl|s tai alas
vastustajan ranteeseen, vedet{{n ja ty|nnet{{n.

KI NO NAGARE - hengen virtaaminen

	Ki no nagare on hengen toimimista.  On olemassa vanha japanilainen ta-
rina, jossa kerrotaan verikostosta.  Kostajana oli er{s heikko ja avuton mies,
joka ei tiennyt mit{{n miekan k{yt|st{.  Vastustajana oli tunnetusti taitava
miekkamies.  Kun koston hetki koitti, sulki kostaja silm{ns{, keskitti henkens{
ja tappoi vastustajan yhdell{ iskulla.  Kukaan ei ollut odottanut h{nen voitto-
aan.
	Henkisell{ voimalla vastustajan liikkeet sovelltaan omiin liikkeisiin
ja n{in vastataan ymp{rist|n muuttuviin tilanteisiin luonnollisesti ja tiedos-
tamattomasti.  N{m{ toiminnot tulevat mahdollisiksi sopusointuisen mielen avul-
la ja t{m{ taas seuraa hengen tasapainoisuudesta.  Tunnettu japanilainen tais-
telutaitojen tuntija Hogen Kiichi sanoo: "H{n tulee, min{ otan h{net vastaan,
h{n menee, min{ seuraan.  H{n pys{htyy, min{ tarjoan sovun."  N{m{ sanat osoit-
tavat ki no nagaren salaisuuden.  Ei ole kysymys vastustajan kohtaamisesta, kun
t{m{ on jo hy|k{nnyt, ett{ vastustaja saatetaan omaan ki no nagareen.  T{m{ on
helppo sanoa, mutta todellista ymm{rt{mist{ ei voi saavuttaa huolimattomalla
harjoittelemisella.  Aloita harjoittelemalla asentoja, et{isyytt{, liikett{;
vasta hellitt{m{tt|m{n harjoituksen kautta voit saavuttaa tilan, jossa hallit-
set koko ymp{rist|si.

	Kisshomaru Ueshiba: Aikido, Hozansha Publising Co Ltd, Tokyo 1968
...............................................................................

TORI - FUNE

	TORI FUNE tarkoittaa sit{ kiai huutoa, joka p{{stet{{n kehon keskus-
tasta silloin kun soudetaan. KIAI-huudoilla on erityisi{ merkityksi{ riippuen
siit{, mit{ sanaa k{ytet{{n ja miss{ j{rjestyksess{.
	T{m{n soutuliikkeen ( FUNAKOGI-UNDO ) oppi aikidon alkuunpanija Morihei
Ueshiba-sensei ( 1883-1969 ) tutkimalla vanhoja budokirjoituksia.  Soutuliike
harjoituksen alussa tarkoittaa sielun puhdistamista ja rukousta taivaaseen et-
tei tekisi virheit{ harjoituksen aikana.

	1. EE SA, EE SA
	2. EI EI, EI EI
	3. EI HO, EI HO

1. EE SA, EE SA

	T{m{n oiken muoto on oikeastaan EI SA, EI SA, mutta koska EE SA, EE SA
on helpompi sanoa, k{ytet{{n sit{ nyky{{n enemm{n.
	E tarkoittaa viisautta, mutta ei sit{ viisautta joka on ihmisen aivoil-
laan ajattelemaa ja muistamaa, vaan sit{ viisautta, joka syntyy ihmisen sielun
keskuksesta. E tarkoittaa t{m{n lis{ksi tekniikkaa.
	I tarkoittaa el{m{{, ja siin{ on vivahdus puhtaudesta.
	SA on ilmaisu niille v{r{htelyille, joita muodostuu silloin kun jotain
alkaa tai kun jotain kosketetaan.
	Kun EI SA, EI SA toistetaan t{ll{ tavalla kaksi kertaa, symbolisoivat
ne kahta japanilaista jumalaa IZA ( ISA ) NAGIa ( maskuliininen jumala, henki-
sen kulttuurin jumala ) ja IZA ( ISA ) NAMIa ( naisellinen jumala, materiaali-
nen jumala ).  Vanhalla japaninkielell{ tarkoitti IZA 16, sek{ my|s syd{nt{ ja
houkutella jotakin, viekoitella jotakin, tarjota.
	IZAn voidaan siis sanovan ne tapahtumat kun maat ja jumalat luotiin
IZANAGIn ja IZANAMIn viekottelulla, kosketuksella ja yhdistym{ll{, sek{ tarjoa-
misella ja kosketuksella syd{mest{ syd{meen.
	En tied{ jos sit{ k{ytet{{n nykyaikaisessa KENDOssa ( japanilaisessa
miekkailussa ), mutta ennen muinoin p{{stiv{t miekkailijat KIAI-huudon IZA,IZA
toisilleen sill{ hetkell{ kun astuivat vastakkain kumppaninsa kanssa harjoituk-
sen tai kilpailun alussa.
	Toinen k{ytt| sanalle IZA,IZA havaitaan elokuvissa tai teatterissa esi-
tett{viss{ samurai-ajan kertomuksissa, jossa n{m{ sanat kohdistuvat vieraille
tai ylemm{ss{ asemassa oleville silloin, kun tarjotaan parasta paikkaa huonees-
sa tai p|yd{n {{ress{, tai kun johdetaan vieras t{lle paikalle.
	Yhteenvetona voidaan IZAn sanoa tarkoittavan ruumiin keskustassa synty-
v{n puhtaan el{m{n voimalle ja v{r{htelyille, alkua liikkeille, joiden tarkoi-
tus on puhdistaa, oman el{m{n yhdistymist{ maailmankaikkeuteen niin, ett{ it-
sest{ tulee maailmankaikkeuden keskus, ensimm{ist{ askelta kohti maailmaa joka
on t{ysin vapaa vastakohtaisuuksista.

2. EI EI, EI EI

	T{t{ k{ytet{{n nopeiden liikkeiden kanssa.  T{m{ harjoitus seuraa puh-
distumisliikkeit{.
	E = viisaus, oksia	I = el{m{
	Kiai huuto EI on v{r{htely, ilmaus t{ydellisest{ sielullisesta keskit-
tymisest{ yhteen pisteeseen.
	EI EI symbolisoi kahden laatuista sielullista kehittymist{: oma el{m{
ja arvostelukyky keskitet{{n yhteen pisteeseen oman ruumiin alapuolelle, el{-
m{, joka on oman itsen ulkopuolella heijastetaan omaan sisimp{{n, sielu kuin
peiliins{.
	Toinen merkitys on ett{ her{tet{{n el{m{{ (I) oksiin (E).  Oksiin, joi-
hin tuodaan el{m{{, syntyy kukkia ja hedelmi{, perhoset ja linnut kokoontuvat.
	Jos puhdistumisliike EI SA j{tet{{n pois, tulee EI EIst{ ainoastaan
yksi n{k|kanta aineellisesta kulttuurista.  Sill{ tavalla ei oksiin tuoda mi-
t{{n el{m{{, EI EI st{ tulee symboli kosketuksesta oksien el{m{{n, toisin sa-
noen oksat katkaistaan tai leikataan pois.  N{in k{y budolle, kun siit{ tulee
puhdas kilpaurheilulaji.

3. EI HO, EI HO

	T{m{ liike pit{{ tehd{ melko hitaasti. HO on se sana, se v{r{htely, jo-
ka seuraa luonnollisesti, kun liikkeet
1. EI SA, EI SA
2. EI EI, EI EI
on lopetettu, ja sen henkinen tila saavutettu, jota ne vastaavat. HOlla on sen
lis{ksi merkitys "kysy{".
	Tekem{ll{ n{m{ kolme liikett{ t{ss{ j{rjestyksess{, mahdollistaa se
harjoittelun sellaisessa henkisess{ tilassa joka on t{ysin vapaa vastuksista
ja oman itsens{ korostamisesta.  Jos liikkeiden keskin{ist{ j{rjestyst{ muute-
taan, muuttuu my|s niiden merkitys.
	Monet aikidovalmentajat tekev{t liikkeet kuitenkin j{rjestyksess{ 3-2-1
T{ll|in painotetaan viiden aistin havaintoja sek{ tekniikkataitoa ja oppilas
edistyy tekniikassa ja voimassa mutta henkisell{ puolella ei tapahdu mink{{n-
laista edistymist{.
	Valmentajat seuraavat usei omaa mielipidett{{n ja harjoittelevat ai-
noastaan 1. tai 1. ja 3. ja muuttavat k{den liikkeit{ vapaasti.  Miss{ tapauk-
sessa t{m{ tapahtuu jonkin m{{r{tyn merkityksen tai ajatuksen pohjalta.
	Jokaisen liikkeen 1, 2 ja 3 lopussa tulee meditaatio ( syv{ harras mie-
tiskely ).  T{ll|in on hengitystavalla suuri merkitys.  Koska olen usein selit-
t{nyt t{m{n useissa muissa yhteyksiss{, j{t{n t{m{n aiheen.
	Olen yll{ aivan lyhyesti antanut joitakin selityksi{ heid{n pyynn|s-
t{{n, jotka eiv{t kovin usein osallistu harjoituksiin, tai joitten seuroissa en
tavallisesti harjoittele.  On kuitenkin mahdotonta ainoastaan lukemalla jotain
kirjoitettua tajuta se my|s henkisesti.  Sen laatuinen ymm{rt{minen ei johda
 ( katkos tekstiss{ )
	Jos harjoitusten aikana toistamani selityksien kaikki vivahteet painet-
taisiin, tulisi kirjoituksesta 10 kertaa pitempi kuin t{m{.  T{m{ johtuu siit{,
ett{ ajan mittaan yksinkertaiset selitykset kehittyv{t ja el{v|ityv{t.  Mutta
kun jotain painetaan, se j{ykistyy ja muuttuu kuolleeksi jota ei voi kokea
sielun liikkeell{ eik{ voi muuttaa kielell{, hampailla ja hengityksell{ sanoik-
si.  Vaikka joka kerta kun sanon saman asian, muuttuu selitykset kerrasta ker-
taan.  Ne muuttuvat my|s riippumatta siit{ kenelle min{ puhun.  Joskus ilmai-
sen itse{ni eri tavalla.  Siksi on suurempi ja syvempi merkitys sill{, ett{
p{ivitt{in osallistuu s{{nn|llisesti toistuviin harjoituksiin, kuin ett{ ai-
noastaan lukee t{m{nkaltaisen kirjoituksen.
	Sill{ mist{ olen yll{ kirjoittanut eri sanojen merkityksest{, on yhteys
ruumiin sis{ss{ syntyvien v{r{htelyiden merkitykseen.  Erityist{ aakkosellista
j{rjestelm{{ n{ille merkeille, n{ille v{r{htelyille, nimitet{{n KOTOTAMA-FUTO-
MANIksi.
Sana KOTOTAMA on yhdistetty sanoista:
	KOTO = sana
	TAMA = sielu, inspiraatio, el{m{
	Jos k{yt{mme puhtaita hyvi{ sanoja, niin tapahtuu hyvi{ asioita, ja jos
k{yt{mme rumia, huonoja sanoja, houkuttelevat ne meid{t huonoihin tuloksiin.
	Kuten te kaikki tied{tte, opiskeli aikidon alkuunpanija Morihei Ueshiba
sensei ( 1883 - 1969 ) KOTOTAMAa ja kykeni l|yt{m{{n aikidon syvimm{t l{hteet
ja saavuttamaan erityisen henkisen kehitysasteen, h{n nimitti "aikido"ksi.  Se
mit{ nyt harjoittelemme ja kutsumme nimell{ "aikido", muodostaa henkisen har-
joittelutavan ja puhdistautumisseremoniat, joiden tavoitteena on oppia ymm{rt{-
m{{n KOTOTAMAa.

	Toshikazu Ichimura
...............................................................................
Ja sitten v{h{n kirjallisuutta...

	Toshikazu Ichimura: Aikido och fred
	- kirjassa esitet{{n esim. shintolaisuuden luomiskertomuksesta
per{isin olevia k{sitteit{ 
	Rainer Varis: Aikido
	- pieni l{pysk{, k{sittelee l{hinn{ ki:t{. Rainer Varis on Koichi
Tohein oppilaita
	Klemola: Karate-do
	- kirjassa mainitaan hengitysharjoituksista, joista ei t{ss{ tullut
lainailtuakaan
	Westbrook & Ratti: Aikido and the dynamic sphere
	- ei ehk{ parhaita kirjoja juuri uskontoihin pohjautuvista asioista,
sis{lt{{ eritt{in suurelta osalta tekniikkaa...
	Aikido and the harmony of nature
	- sis{lt{{ mm. o-sensein lausahduksen: " En ole vain ihminen,
olen maailmankaikkeus. "